Vuoden 1536 lokakuussa Pohjois-Englannissa alkoi tapahtumasarja, joka tunnetaan nimellä Pilgrimage of Grace. Se oli kapina, joka kohosi vastustamaan Henrik VIII:n uskonnollisia ja poliittisia uudistuksia. Taustalla vaikuttivat monimutkaiset tekijät, jotka heijastavat aikakauden levottomuutta ja vallanvaihdoksen turbulenssia.
Henrik VIII:n päätös erota Katariina Aragonskasta ja mennä naimisiin Anne Boleynin kanssa oli yksi tärkeimmistä katalyyteistä kapinan syntymiseen. Paavi Klement VII:n kieltäytyminen hyväksymästä avioliiton mitätöintiä johti Henrik VIII:n julistiin Englannin kirkon päällikön asemaan ja irtautumiselle Rooman katolisesta kirkosta.
Tämä radikaali muutos synnytti vastustusta monissa yhteiskuntakerroksissa, varsinkin Pohjois-Englannissa, missä katolilaisuus oli syventynyt ja ihmiset tunsivat vahvaa lojaalisuutta paaviin. Uusi uskonnollinen järjestys nähtiin uhkana perinteille ja moraalille, ja monet pelkäsivät myös Englannin kirkosta tulevan valtiovallan väline.
Pilgrimage of Grace -kapina sai alkunsa Yorkshiresta, johdattajana Robert Aske. Kapinan alkutaipaleella liittyi joukkoja eri puolilta Pohjois-Englantia, ja he vaativat Henrik VIII:n paluuta katoliseen uskoon ja paavin auktoriteetin tunnustamista.
Kapinalliset saavuttivat merkittäviä voittoja alkuvaiheessa ja onnistuivat valtaamaan useita kaupunkeja ja linnoituksia. Kuningas Henrik VIII vastasi kapinan tukahduttamiseen lähettämällä armeijan Robert Dudley Northumberlandilaisena herttuana johtajanaan.
Taistelujen kulku:
Taistelu | Päivämäärä | Tulos |
---|---|---|
Pontefract Castle | 16. lokakuuta 1536 | Kapinallisten voitto |
Hull | 20. lokakuuta 1536 | Kapinallisten voitto |
Doncaster | 28. lokakuuta 1536 | Kuningas Henrik VIII:n joukkojen voitto |
Kun kapinalliset olivat valmistautuneet yhteenottoon, kuningas Henrik VIII antoi heille anteeksi ja lupaili tutkia vaatimuksiaan. Robert Aske luuli saavuttaneensa voiton ja tapasi kuninkaan Lontoossa. Siitä huolimatta Henrik VIII petti luottamuksen ja Aske vangittiin ja teloitettiin vuonna 1539.
Pilgrimage of Grace -kapinan tukahduttaminen vahvisti Henrik VIII:n valtaa Englannissa. Se osoitti myös, että kuningas oli valmis käyttämään voimaa uskonnollisen muutoksen läpivientiin ja vastustajien murskaamiseen.
Vaikka kapina epäonnistui, se herätti kysymyksiä Henrik VIII:n hallintotavoista ja katolisten oikeuksien rajoittamisesta. Pilgrimage of Grace -kapinan tapahtumilla oli pitkäaikainen vaikutus Englannin historiaan ja uskonnollis-poliittisiin suhteisiin.
Lähteet:
- Elton, G. R., England Under the Tudors. London: Routledge, 1991.
- Loades, D., The Reign of Henry VIII. London: Macmillan, 1984.
- Starkey, D., Henry: Virtuoso Prince. New York: Vintage Books, 2006.